https://www.youtube.com/watch?v=x1JxEnRA-p4
Huhhuh tosissaan. Oli ensimmäiset käytännön kokeet ja huhhuh, kun oli aika karua kyytiä, mutta kyllähän tuosta selvittiin juuri ja juuri kunnialla ja hyväksytysti.
Eli lentokoneasentajan perustutkinnon ensimmäiset käytännön kokeet. Ennen lentoonlähtöä potkurille tehtävät tarkistukset ja sytytystulppien irroitus, tarkistus, mahdolliset huoltotoimenpiteet ja takaisin laittaminen.
Potkurin tarkistaminen meni nätisti ja hyväksytysti. Siinä taisi tapahtua vain kaksi virheen tapaista, joista oikeastaan toinen oli se vähän enemmän virhe ja toinen oli vain ennemminkin pieni unohduksen ja olettamuksen yhdistelmästä aiheutunut unohdus, joka olisi voinut johtaa virheeseen.
Eli potkuri tuli tarkistettua ja sitä pyöriteltyä, mutta unohdin, että joissain koneissa potkurit pyörivät ns. runkoon päin eli, jos potkurin lapoja katsoo niiden ollessa yläasennossa, niin niiden pitäisi laskeutua kohti lentokoneen runkoa, joka siis on moottorin pyörimissuunta eli runkoa päin.
https://www.youtube.com/watch?v=RZzuhjVcFLo
Tämä sen takia, koska jos toinen moottoreista sammuu (kyseessä siis oli kaksimoottorin mäntämoottori lentokone nimeltään Piper Chieftain ja olikohan vielä 3, sotilaskone siis) eli tässä tapauksessa vasemman puoleinen, niin oikean puoleinen moottori ei ala painamaan runkoa alaspäin, kun potkuri pyörii. Tässä tilanteessa siis potkuri pyörisi myötäpäivään jolloin se vääntäisi moottorin välityksellä runkoa vastapäivään eli alaspäin eli lentokone tippuisi tehokkaammin alas. Tämän takia tässä koneessa oikeakin moottori on laitettu pyörimään runkoon päin eli sen pyörimissuunta on vaihdettu vastapäivään jolloin, kun vasen moottori sammuu, niin oikea moottori ei väännäkkään runkoa alaspäin vaan se yrittää nostaa sitä ylöspäin, koska potkuri pyörii vastapäivään ja moottori yrittää vääntää koneen runkoa myötäpäivään eli ylöspäin.
NOH...
Tässä siis unohdin tämän ja pyöritin potkuria myötäpäivään, joka siis pyörittää moottoria, jota ei saisi tehdä moottorin paikoillaan ollessa ja luonnollisesti sammutettuna. Tokihan siellä on öljykalvot, jotka suojelevat moottoria ja moottorin mäntiä kulumiselta, mutta teeppä tätä jatkuvasti ja pidempään, niin kyllä sillä alkaa vaikutusta olemaan moottorin kulumiseen. Joten tätä kyseistä potkuria olisi pitänyt pyörittää vastapäivään, jolloin moottorin ja potkurin välissä oleva räikkämekanismi olisi jättänyt moottorin paikoilleen ja rauhaan vaikka potkuri pyörisikin.
Toinen mahdolliseen virheeseen johtanut asia, joka unohtui oli se, että olisi pitänyt tarkistaa ohjaamosta, että siellä on lippulappusia moottorin starttikytkimissä, polttoainehanoissa ja ties missä kaikissa muissa, että älä kytke ja ei saa käynnistää, koska jos joku olisi mennyt sinne ohjaamoon ja alkanut käynnistelemään konetta, koska lentokone olisi ollut lentoonlähdössä, koska oltiin tekemässä lentoonlähtö tarkistusta, niin siinä olisi voinut nopeasti käydä sillä tavalla, että lapa kopsauttaa kallon halki, kun toinen alkaa starttailemaan moottoria ja ei huomaa, että siellä on potkurin tarkistus ennen lentoonlähtöä.
https://www.youtube.com/watch?v=hyW891VC_Uo
Nyt kuitenkin tämä vähän unohtui, koska oltiin huoltohallissa ja pystyi tekemään alitajuisesti sen olettamuksen, että kerta kone on huoltohallissa, niin se on kanssa tehty aikaisemmin vaarattomaksi vaikka se olisikin tietysti kannattanut vielä tarkistaa. Plus sitten isompien koneiden kanssa, kun sieltä ohjaamosta ei näe moottoreille, niin tilanne olisi ihan täysin toinen. Siellä ei paljoa paina, kun sellainen kaksi metriä halkaisijaltaan oleva suihkumoottori alkaa käynnistyä, niin siinä ei yksi ukko paljoa paina ja se imeytyy kyllä nätisti sinne moottoriin ihan hetkessä eikä se tunnu missään.
Huhhuh...
Että sellaista. Toinen käytännön koe oli sytytystulppien tarkistaminen. Siitä voisi kertoa niin paljon, että en kyllä jaksa. Siinä piti muistaa ihan sairaasti eri asioita ja jopa minäkin tarkkana ja täsmällisenä ihmisenä unohtelin niitä asioita. Siinä oli siis ihan valtavasti asioita, joita piti muistaa.
Huh sentään. Kuulema eilen siinä oli vielä heti alkuunkin tehty sellainen pommi siihen, että kirja oli ollut väärä eli se oli sellainen versio, joka ei ollut päivityksen alainen. Sieltä taas löytyi myös sellainen kirja, joka on päivityksen alainen ja kuulema se olisi pitänyt ottaa käyttöön, mutta eilen kaikki unohtivat sen, joten nyt tänään sitten siellä oli valmiiksi sellainen kirja, joka oli päivityksen alainen eli puolustusvoimat hoitivat sen kirjan päivittämisen ajantasalle, jos siihen tulee jotain muutoksia.
https://www.youtube.com/watch?v=2jR72k4MzCg
Ja olihan siinä vielä paljon kaikkea muutakin. Huh...
JA Kaikkein huvittavinta tässä on se, että minä olin nuorempana erittäin tarkka ja täsmällinen sekä tehokaskin vielä.
Minä oikein opettelemalla jouduin opettelemaan epätarkemmaksi ja ns. elämään samalla tavalla kuin normaalit ihmiset. Nyt sitten taas todella huvittavasti, jos en olisi muuttunut tippaakaan näiden vuosien varrella eli olisin pysynyt tähän päivään asti yhtä tarkkana, täsmällisenä ja tehokkaana, niin tämä sytytystulppa koekkin olisi mennyt kirkkaasti puhtailla papereilla lävitse. Kyllä se siis nytkin meni, mutta vähän kompuroiden.
Eli kai minä nyt sitten vihdoin ja viimein olen löytänyt sen alan, joka on minun alani ja jossa pääsen olemaan oikeasti todella tarkka ja täsmällinen, koska työnkuva sitä velvoittaa.
Voi vain sitten kuvitella kuinka pikkutarkan säntillisesti näiden lentokoneasentajien kodit on järjestelty ja kuinka tarkasti kaikki tavarat niissä on laiteltu paikoilleen, kun niiltä vaaditaan tällaista tarkkuutta. Huh...
---
https://www.youtube.com/watch?v=_B5p23tz4b0
Ja kerta tässä nyt on päästy vauhtiin, niin voisihan tässä kertoa siitä asiasta, joka jäi viime kertaisesta blogimerkinnästä pois eli...
14.8.2015, kun olin käymässä Kuopiosssa tapaamassa kaveriani, niin kävin siellä sitten päivän päätteeksi katsomassa Pixels leffan. Eli viikko sen jälkeen, kun sillä oli ollut ensi-ilta eli 7.8.2015.
Se oli aika eksoottinen kokemus siellä leffateatterissa. Näin ohi mennen mainittakoon, että itse leffa oli todella hyvä. Pidin siitä todella paljon, mutta siis se itse asia oli se, että kun istuin sinne leffateatteriin ja leffa oli alkamassa, niin pään sisällä tuli sellainen todella outo ja eksoottinen kiertyvän liikkeen tunne, sellainen muljahdus.
Eli siis vasemman aivolohkon takaraivon kohdalla tuli sellainen tunne, että siellä olisi jotain kiertynyt myötäpäivään ja tuntui kanssa kuin koko aivot olisivat kiertyneet sen vaikutuksesta vähän myötäpäivään.
https://www.youtube.com/watch?v=Qvs1NrYlPCk
Siis sillä tavalla myötäpäivään, jos katsoo ylhäältä alaspäin suoraan päälaelle, niin siitä perspektiivistä myötäpäivään eikä sillä tavalla, että selän takaa, jos katsoo, että aivot olisivat kiertyneet myötäpäivään ns. poikittain kohti oikeaa olkapäätä. Ei, vaan juurikin tuolla tavalla, että aivojen takaosa kiertyi vasenta korvaa kohti ja oikea aivojen etuosa oikeaa kohti.
Ja tämän jälkeen tuli sellainen olo, että tuntui kuin minun aivot olisivat kaatuneet, jonkun tolpan nokasta lattialle kaaressa. Sillä tavalla kuin tavar yleensäkin kaatuu, kun se on tolpan nokassa kiinni. Se tunne oli ihan samanlainen. Ja vielä kaikkein oudointa oli se, että lopuksi tuntui kuin minun aivot olisivat iskeytyneet lattialle tai jonnekin, koska tämän jälkeen samaan kohtaan aivoja, jossa se kiertyvä muljahdus tuntui, niin tuntui myös tällainen kyseenomainen isku.
https://www.youtube.com/watch?v=nCd8hw6-i6E
Se tunne oikeasti oli juuri sellainen kuin minun aivot oikeasti olisivatkin jossain Matrixin tapaisessa aivofarmissa olemassa oikeasti ja fyysisesti ja ne olisi istutettu sellaisen jonkinlaisen tolpan varteen. Sitten joku tökkäisee minun aivojen vasenta takaraivoa jollain pesäpallomailan kärjen tapaisella tylpällä kapistuksella varovasti ja tästä tulee sellainen muljahtava tunne minun aivoissa, josta kanssa samalla sitten seurasi tämä outo kiertyvä ja taaksepäin vasemman takaraivon päälle kaatuminen tolpan nokkassa ja lopulta iskeytyminen tällä samalla aivojen vasemmalla takaraivon kohdalla maahan tai johonkin. Ja tuntui kuin siinä välissä olisi ollut jotain lasia tai jotain karkeaa tai terävää, kun tämä isku tuli.
Se oli todella eksoottinen tunne, koska koko sen ajan, kun tämä tapahtui niiden ihan vain parin sekunnin aikana, niin minä olin täysin liikkumattomana paikallaan. Niin sen takia tämä pisti miettimään, että mikä oikeasti on se todellisuus missä meidän mieli sijaitsee...
Tuntuu eksoottiselta ja oudolta ajatukselta, että tämä maailma tässä meidän ympärillä ei olisikaan todellista vaan tämä olisikin vain joku joidenkin muiden elämänmuotojen tekemä "reality show." Pystyisikö tämä oikeasti olemaan sellainen?...
Katsokaas, kun minä mietin tätä oikeasti tosissaan ja vakavissaan tätä sen takia, koska...
- Avaruudessa on elämää. Se on fakta. Siellä on pakko olla jossain avaruusolentoja olemassa ja elämässä. Avaruus on niin tajuttoman laaja paikka, että siellä vain on pakko olla jossain myös elämää.
https://www.youtube.com/watch?v=KfPoaX1cQXo
- On monesti todettu, mutta ei olla pystytty todistamaan "kouriin tuntuvasti ja silmillä nähtävästi," että on muitakin ulottuvuuksia kuin nämä meidän kolme. Mutta niitä oikeasti on olemassa meidän aivot, järki ja meidän tajunta vain on niin rajoittunutta ja alkeellista, ettei se pysty käsittelemään ja tajuaamaan sitä, että on olemassakin myös muita ulottuvuuksia. Plus puhumattakaan sitten, että meidän aistit, kyky havannoida ja vastaanottaa tietoa ulkomaailmastamme, ovat niin alkeelliset ja surkean kehittymättömät, että ei ole ollenkaan mahdotonta, että olisi olemassa muitakin ulottuvuuksia.
KOSKA
-- Keskiajalla ei tiedetty bakteereista ja viruksista mitään, koska niitä ei nähty ihmisen aisteilla. Niitä luultiin noituudeksi. SILTI tiede todisti, että sairaudet aiheutuvat näistä vaikkei niitä nähtykään paljaalla silmällä. Tässä jo yksi todiste siitä, että vaikka jotain ei pystytä aistimaan, niin se ei tarkoita sitä, etteikö se olisi siellä.
-- Toinen erittäin pätevä esimerkki meidän tajunnan ja aistien tajuttoman alkukantaisesta ja alkeellisesta olemuksesta on se, että yritäppä keksiä yksi uusi väri.
Kyllä YKSI UUSI KOSKAAN AIKAISEMMIN IHMISEN NÄKEMÄTÖN VÄRI!
Siitä vain, minä kyllä annan aikaa.
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
Joko riittää? Keksitkö? Etkö? Onpas kumma, koska mantis shrimp eli sirkkaäyriäinen näkee myös ultravioletti valoa. Joo toki me tiedämme, että ultavioletti valo on violetin väristä, mutta tämä sirkkaäyriäinen näkee ultravioletti valon eri sävyjä. Miettikääpä sitä. Minkä värinen on ultravioletti valon jokin eri sävy? Entä minkä väristä valoa olisi esimerkiksi radiosäteilyn gamma aallot tai radioaallot.
Entä yrittäkääpä kuvitella miltä tuntuisi, jos pystyisi aistimaan ja tuntemaan radioaaltoja ja vielä tulkitsemaan niitä.
Aivan.
Sirkkaäyriäisellä on 12:sta valolle herkkää tappisolua. Ihmisillä on 3. Me pystymme vastaanottamaan sinistä, punaista ja vihreää valoa ja näitä yhdistelemällä päättelemään toisten aallonpituuksien luoman värisävyt. Sirkkaäyriäinen pystyy myös tunnistamaan kolmea ERILAISTA POLARISOITUA VALOA! Yrittäkääpä te erottaa tai edes nähdä kolme erilailla polarisoitua valoa.
Joko nyt alkaa raksuttamaan kuinka alkukantaiset meidän aistit oikeasti ovat?
(Plus sitten tietysti bonus tietona tähän voisi vielä lisätä, että sirkkaäyriäiset lyövät käsillään niin nopeasti ja niin kovaa, että niiden käsien ollessa vedessä ne luovat veteen TYHJIÖKUPLIA, ja kun nämä TYHJIÖKUPLAT luhistuvat itseensä päin, niin ne luovat valoa! Koska se luhistuminen on niin väkivaltaisen voimakasta, että siitä luhistumisesta ei vapaudu harvalla aallonpituudella olevia ääniaaltoa vaan tiheämmällä aallonpituudella olevaa valoa. Se tärähdys, joka siitä tyhjiökuplan luhistumisesta tapahtuu on niin raju ja niin tiheä tahtinen, että syntyvät aallot värähtelevät näkyvän valon aallonpituuksilla eivätkä äänen aallonpituuksilla.
Joko nyt kanssa alkaa vähän selviämään kuinka alkeellisia me ihmiset olemme olentoina? Ääni on aaltoliiketta, valo on aaltoliiketta, radioaktiivinen säteilykin on aaltoliikettä, jota me myös voisimme aistia, mutta koska meidän aistit ovat niin alkukantaiset, että me pystymme aistimaan vain harvaa ääniaaltoa ja vähän tiheämpää valoaaltoa, niin me emme pysty näillä nykyisillä surkeilla aisteilla aistimaan radioaktiivista säteilyä, jonka myös pitäisi olla teoriassa täysin mahdollista, kunhan meillä vain olisi oikeanlainen aistin sitä varten. Jokin aistin vain, joka pystyisi värähtelemään harmoniassa kyseisellä radioaktiivisen säteilyn aallonpituudella samalla tavalla kuin korvan tärykalvo värähtelee samalla tavalla harmoniassa kuin kaiuttimista ulos tuleva ääni saa ne värähtelemään. Samalla tavalla voidaan myös tästä sitten johdatella teoriaa, että silmissä olevat tappisolut värähtelevät samalla tavalla harmoniassa eri valon aallonpituuksien kanssa ja aivot sitten tulkitsevat tätä värähtelyä SATTUMALTA NYT VAIN tämännäköisinä väreinä. Todellisuudessahan ne värit voisivat olla jotain aivan muuta, mutta me emme vain pysty aistimaan niitä, koska meidän aivot vain ovat evoluution aikana valinneet tällaiset tulkinnat valon eri aallonpituuksille.
Samalla tavalla, kun tästä johdatellaan tätä teoriaa pidemmällekin, niin teoriassa meillä on kaikki teknologia valmiina kytkeä aivoihimme sellainen aistin, elektroninen sensori, joka lähettäisi meidän aivoihin tietynlaista signaalia ja aivot sitten vain tulkitsisivat sen jollain tavalla jonkinlaiseksi radiosäteilyksi. Esim. hyvin karu ja alkeellinen järjestelmä voisi olla se, että alpha säteily tuntuisi pienenä kipuna vasemman käden käsivarressa, beeta säteily sitten oikean käden vähän voimakkaampana kipuna ja gamma säteily sitten vaikka keskellä rintakehää pienenä kipuna.
MUTTA tässä tulee ongelmaksi se, että meillä ei ole tietoa mihin kohtaan aivoja meidän pitäisi kytkeä tämä anturi, jotta me pystyisimme alkaa aistimaan tätä radioaktiivista säteilyä tällä tavalla. Me emme ole edes päässet perille rotan aivojen toimintaperiaatteesta, niin me emme todellakaan ole päässeet perille varmaan tuhat kertaa kookkaampien ihmisen aivojen toimintaperiaatteesta.
Se, että meidän aistit ovat niin rajallisia, rajoittuneita ja alkukantaisia ja vaikka me emme pystykään aistimaan rinnakkaisi ulottuvuuksia tai näkemään ns. meidän fyysisen maailman verhon taakse, niin se ei silti tarkoita sitä, etteikö sitä toista ulottuvuutta voisi olla vaikka päällekkäin meidän fyysisen maailman kanssa.
Jos me emme pysty aistimaan radioaktiivista säteilyäkään muulla tavalla kuin sillä, että meidän kroppamme alkaa romahtaa sen vaikutuksien takia, niin kuinka me pystyisimme edes aistimaan, että onko meidän ympärillä toisia ulottuvuuksia tai vaikka henkiolentoja?
Aivan. Se, ettemme me näe niitä ei tarkoita sitä etteikö niitä olisi olemassa siellä.
Miettikääpä sitä.
JA JUURI TÄMÄN TAKIA aloin miettimään, että onko tämä minun ympärilläni oleva maailma todellinen ja mikä tästä maailmasta on todellista ja mikä ei ja missä minun henkinen olemus oikeasti on ja missä minun aivojen toiminta OIKEASTI SIJAITSEE!?
Niin, että miettikääpä sitä.
Niin, että sillä sitten aloin oikeasti miettimään, että...
Ja siis voitte tässä vaiheessa ihan vapaasti kutsua minua hulluksi tai huumehörhöksi, joka käyttää tajuntaa laajentavia "lääkkeitä" (drug = lääke sekä huume), jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseensä, mutta minä tiedän mikä minä olen ja minä olen tässä nykyisessä ympäröivässä maailmassa järkevä ihminen, joka käyttäytyy järkevästi muiden tässä nykyisessä ympäristössä olevien ihmisten kanssa.
...miettimään, että mikä tämä maailma tässä ympärillä oikeasti on.
PLUS on dokumentoitu erittäin tarkasti kuoleman jälkeisiä tapahtumia ja retkiä kuinka ihmiset ovat siirtyneet tunnelia pitkin eteenpäin ja tulleet ovelle sekä ovat joko menneet siitä ovesta lävitse tai palanneet takaisin ja palanneet omaan kehoonsa. Ja tietysti on muunlaisia kokemuksia myös ja henkilö on palannut takaisin omaan ruumiiseensa.
JA KAIKEN lisäksi kuten tuossa aikaisemmin totesin, niin mikään ei kiellä eikä estä sitä etteikö toisiakin todellisuuksia olisi tässä meidän oman todellisuutemme ja ulottuvuutemme rinnalla olemassa.
Niin sillä sitten alkoi raksuttamaan tuon leffateatterin kokemuksen jälkeen, että mikä tämä meidän ympäröivä maailma oikeasti onkaan.
Joo toki voitte jo soittaa poliisit ja lähettää minulle kutsun hullujen huoneelle, mutta mielummin minä ottaisin kutsun Stephen Hawking:nn tai Michio Kaku:n puheille.
Todellakin saatte täysin vapaasti pitää minua hulluna, kunhan ette pilaa minun elämääni vain sen takia, koska kirjoitan ajatuksiani auki teille luettavaksi. Itsehän te vapaaehtoisesti päätitte lähteä tämän "huvipuiston laitteen" kyytiin. Kärsikää tai nauttikaa nyt kyydistänne, koska poikkeen ette pääse ennen kuin pystytte unohtamaan kaiken mitä olen koskaan kirjoittanut ja unohtamaan koko tämän blogin. Enjoy the ride, as yanks say. Mutta sanonpahan vain, että aikoinaan aikansa tiedemiehiä myös pidettiin hulluina, höyryveturin keksiää vähän höyrypäänä, TNT:n keksijää vähän tärähtäneenä ja Galileoa hulluna ja Jumalan pilkkaajana, kun hän sanoi, että se pyörii sittenkin. Miettikääpä sitä. Olenko minä tämän ajan seuraava Einstein? Olenko minä tämän ajan seuraava hullu tiedemies, joka astuu Stephen Hawkingin jättämiin saappaisiin ja olenko minä se, joka mahdollistaa ulottuvuuksien välisen matkustamisen mustien aukkojen lävitse.
(Search the internet; look it up: Stephen Hawking viittaa jo siihen, että mustat aukot ovat portti toisiin ulottuvuuksiin. Ihan vain, jos on mielenkiintoa tällaisia asioita kohtaan ja haluatte lukea lisää.)
Ja kaiken lisäksi vielä minusta on tuntunut jo pitkään siltä kuin minun elämääni ohjailtaisiin jostakin. Jotkin asiat jotenkin vain loksahtelevat liiankin hyvin paikoilleen ja jotkut toiset asiat taas sitten oudosti menevät ihan toisin kuin niiden olisi kuvitellut menevän, mutta sitten myöhemmin aina jotenkin selviää, että oli parempi, että ne menivät sillä tavalla kuin menivät.
Plus juurikin tämä tyttöystävä episodi silloin, kun puhuin yhdessä edellisessä blogiviestissäni kuinka olo oli täysin prikulleen juuri niin kuin Truman showssa. Siis kuinka siinä torin ympärillä pyöri ensin jumputtavia mopoautoja ja sitten tämä präktä safari jne. Se tuntui niin tekaistulta, kuin olla ja voi ja olo oli juuri prikulleen sellainen, että eihän tätä voi tapahtua oikeassa elämässä, tämä on niin prikulleen Truman shown kaltainen olo kuin vain olla ja voi.
Niin sillä sitten, kun näitä palasia on tullut tässä yhdisteltyä pitkin ja poikin (tämä outo aivojen kiertymisen tunne, tuo treffi episodi, se, että olin juuri paria hetkeä ennen vetämässä kurkkuani auki tehdäkseni itsemurhaa, kun kännykkä soi ja monet monet muut tapaukset minun elämässäni), niin ei oikein enää pysty sulkemaan pois sitä mahdollisuutta, että ettenkö minä pystyisi olemaan jossain jonkinlaisessa jonkun toisen ulottuvuuden olentojen luomassa jonkinlaisessa universumissa, jota he seuraavat jollain tavalla ja jonka toimia he pystyvät kontrolloimaan ja joka toimii heille kuin jonakin parhaimpana reality showna.
Niin sillä sitten kaiken tämän jälkeen on tullut vähän mietittyä. Näköjään tuo uusi sänky teki tehtävänsä, kun tällaista tajuntaa räjäyttävää tekstiä alkaa taas syntymään. :D
https://www.youtube.com/watch?v=MOFW_C83RXE
Mutta minä poistun näiden sanojen ja tuon kappaleen saattelemana tästä taas muualle ja keskityn vaihteeksi taas hallitsemaan tätä minun elämääni tässä minun ympärilläni olevassa universumissa, jota minä tällä hetkellä pidän vielä toistaiseksi sinä konkreettisena todellisuutena minulle.
Vaikka kuka sitä tietääkään, että miksei vaikka minun aivot olisikin jossain matrixin tapaisella ihmisfarmilla, jossa sitten joku pukkasi ne tolpan nokassa ollessaan kumoon itse tolpan kanssa ja miksei minun todellinen todellisuus ja todellinen fyysinen maailma voisikaan olla jossain muualla kuin konkreettisesti tässä ja nyt tässä minun kroppani ympärillä.
Miettikääpä sitä. ;)
Peace 'n' out.
Ensi kertaan. ;)
Ainiin.
PS. Varmaan nytten alatte oikeasti tosissaan varsin hyvin ymmärtämään, että miksi haluan pitää identiteettini salassa (lol salassa, tällaisena aikana, jolloin minun tiedot jo varmasti ovat NSA:n tietopankeissa ja ne on ruodittu lävitse täikamman kanssa) ja toivoisin, että korkeintaan ottaisitte minuun yhteyttä silloin, jos saatte minut vaikka Michio Kaku:n puheille.
Toisten mielestä olen varmasti täysi hullu ja sekopää, mutta toivottavasti joidenkin toisten mielestä sitten taas olen oikeasti eri tavalla ajatteleva tajuntaa laajentava ihminen.
Peace,
and love. ;*
Kommentit